Juutalainen elämänkaari

Juutalaisuus ohjaa ihmisen elämää syntymästä kuolemaan. Juutalainen yhteisö kannustaa ja auttaa jäseniään noudattamaan uskonnon ja kulttuurin määrittämiä perinteitä kaikissa elämänvaiheissa.

Brit mila

Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan jokainen juutalainen poikalapsi on ympärileikattava kahdeksan päivän ikäisenä. Ympärileikkausseremonia suoritetaan Jumalan kanssa solmitun liiton merkiksi. Brit mila tarkoittaa tätä liittoa. Ympärileikkauksen suorittaa siihen koulutettu henkilö, mohel. Lapsi saa nimensä seremonian yhteydessä. Lasta sylissään pitävä henkilö on sandak, suomeksi käännettynä kummi.

Nimenanto

Tyttövauvalle voidaan järjestää nimenantojuhla esimerkiksi syntymää seuraavana sapattina jumalanpalveluksen yhteydessä. Isä kutsutaan lukemaan Tooraa ja samalla hän siunaa sekä vastasyntyneen että äidin rukouksella.

Bar ja bat mitsva

Kolmetoistavuotiaana juutalainen poika saavuttaa täysi-ikäisyyden. Hän on siitä lähtien uskonnollisessa mielessä aikuinen mies ja siten velvollinen noudattamaan juutalaisen uskonnon määräyksiä. Bar mitsva -poika lukee sapattijumalanpalveluksen yhteydessä opettelemansa kappaleen Toorasta.

Tytöstä tulee uskonnollisessa mielessä nainen täyttäessään kaksitoista. Bat mitsva -tyttö lausuu puolestaan joko uskontunnustuksen tai joitakin psalmeja. Tapa vaihtelee seurakunnasta ja sen uskonnollisesta suuntauksesta riippuen. Lapselle järjestetään joka tapauksessa usein suuretkin juhlat, joihin kutsutaan sukulaisia ja ystäviä.

Vihkiminen

Seurakunnan chupa. Kuva: Mia Matikainen.

Avioliiton solmimista voidaan pitää juutalaisen elämän kohokohtana. Juutalaiset häät järjestetään yleensä synagogassa (tai ulkoilmassa) chupan eli vihkikatoksen alla. Se symboloi nuoren parin ensimmäistä yhteistä kotia (ja Siinain Vuorta). Ennen vihkimistä morsiamelle koristellaan oma morsiamen tuoli ja hän valmistautuu tulevaan seremoniaan sukulaisnaisten ja ystävien ympäröimänä. Sulhanen kahden todistajan ja vihkijän sekä isänsä ja tulevan apen läsnäollessa allekirjoittaa ketuban, vihkitodistuksen, jonka vihkijä seremonian päätteeksi antaa morsiamelle. On tapana, ettei morsiuspari tapaa toisiaan viikkoon ennen häitä ja näin nuoripari näkeekin toisensa uusin silmin suurin odotuksin. Sulhanen nostaa hunnun morsiamen kasvojen eteen ennen seremonian alkua. 

Helsingin juutalaisella seurakunnalla on vihkimisoikeus Suomessa, ja vihkimisen suorittaa seurakunnan tehtävään valitsema henkilö, useimmiten rabbiini. 

Avioero

Juutalainen avioliitto voi päättyä avioeroon. Erossa mies myöntää naiselle get-asiakirjan, joka takaa naiselle oikeuden mennä uudelleen naimisiin. Avioeron toimittaa beit din, eli juutalainen tuomaristo.

Kuolema ja hautaaminen

Jokainen meistä on samanarvoinen, myös kuoleman edessä. Juutalainen haudataan yksinkertaisessa arkussa ja seremonia on kaikille samanlainen riippumatta vainajan varallisuudesta tai sosiaalisesta asemasta yhteisössään. Israelissa haudataan ilman arkkua. Hautaamisen suorittaa hautausyhdistys chevra kadisha, joka huolehtii vainajan rituaalisesta pesemisestä ja valmistamisesta viimeiseen lepoon.

Hautaaminen toimitetaan mahdollisimman pian kuoleman jälkeen, Suomessa käytännössä muutaman päivän kuluessa kuolemasta, ei kuitenkaan sapattina. Vainaja siunataan seurakunnan kappelissa ja arkkuhautaus toimitetaan välittömästi. Lähiomaisista miehet lausuvat kadish-rukouksen vainajan muistoksi ja kunniaksi. Rukous lausutaan myös vainajan kuoleman vuosipäivänä johrzeitina sekä muun muassa jom kipur -pyhän jumalanpalveluksen yhteydessä. Muita pyhäpäiviä, joina jiskor-rukous lausutaan on shmini atzeret, pesachin viimeinen päivä sekä shavuotin jälkimmäinen päivä. Lisäksi lähiomainen lukee kadishin joka päivä kolme kertaa yhdentoista kuukauden ajan kuoleman jälkeen.

suomi