Juutalainen kasvatus

 

Päiväkoti Gan Jeladim

Päiväkoti Gan Jeladim on perustettu 20.10.1953. Päiväkoti toimi vuoteen 1984 osapäiväisenä ja 1.1.1985 alkaen kokopäiväisenä. 

Päiväkodin lapset ovat 3-8 -vuotiaita. Päiväkodissa toimii 4-5 -vuotiaiden ryhmä, esiopetusryhmä (joka kuuluu hallinnollisesti Juutalaiselle koululle) sekä koululaisten iltapäiväryhmä, joka on tarkoitettu Helsingin Juutalaisen Yhteiskoulun 1-2 luokan oppilaille. Päiväkodin opetuskielenä on suomi, mutta hepreaa käytetään päivittäin lauluissa ja rukouksissa. 

Päiväkoti on osa Helsingin juutalaista seurakuntaa. Seurakunnan valtuusto valitsee päiväkodille johtokunnan kolmivuotiskaudeksi. Johtokunta vastaa päiväkodin talousarviosta, laatii toimintaperiaatteet seurakunnan arvojen mukaiseksi, valitsee lapset seurakunnan periaatteiden mukaisesti. Johtokunta vastaa, että päiväkodin henkilökunta on ohjesääntöä.

Yhteystiedot: 09 586 03128 tai 09 586 03135

 

Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu

Suomen ensimmäinen juutalainen koulu aloitti toimintansa vuonna 1893. Tämä Judiska skolan ehti toimia vain seitsemän vuotta, sillä koulu oli lopetettava taloudellisten vaikeuksien vuoksi vuonna 1900. Vaikka kansalaisoikeuksien saamisen jälkeen vuonna 1918 kaikki opinahjot olivat juutalaisille avoinna, nähtiin juutalaisen yleissivistävän koulun tarve välttämättömäksi. Sen vuoksi aktiivisten vanhempien aloitteesta perustettiin oma koulu, joka Judiska Samskolan i Helsingfors -nimisenä aloitti toimintansa 15.11.1918. Koulun nimi muuttui vuodesta 1936 alkaen Helsingin juutalaiseksi yhteiskouluksi ja peruskouluun siirtymisen myötä vuonna 1977 Juutalaiseksi kouluksi. 

Koulu on palannut sotia edeltäneeseen nimeensä ja toimii nyt Helsingin Juutalaisena Yhteiskouluna. Se on perusopetusta tarjoava suomenkielinen yksityiskoulu, jota ylläpitää Helsingin juutalainen seurakunta. Sillä on Helsingin juutalaisen seurakunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema johtokunta. Koulun kokonaiskustannuksista yhteiskunnalta saatu tuki on viime vuosina kattanut noin 85–90 prosenttia, lopuista 10–15 prosentista on vastannut koulun ylläpitäjä. Koulunkäynti on koulumatkakustannuksia lukuun ottamatta oppilaille maksutonta.

Perusopetuksen lisäksi koulun erityisenä koulutustehtävänä on juutalaisen uskonnon ja perinteen sekä heprean kielen opetus. Neljällä alimmalla luokalla uskonnon opetukseen sisältyy myös Raamatun historia. Kuudennesta luokasta alkaen historian oppimäärässä on mukana juutalaisten historia. Heprean kieltä opetetaan ensimmäiseltä luokalta lähtien. Vuonna 2005 heprean opetusta ryhdyttiin käytännössä toteuttamaan kahdessa ryhmässä jakamalla luokat kotikielen puhujiin ja vieraan kielen oppijoihin. suurimmalla osalla heprean kielen oppitunneista. Suggestopedagogista Tal am -ohjelmaa hyödynnetään luokkien 1–4 heprean opetuksessa.

Koulun keskeisiä, kaikki toiminnot läpäiseviä arvoja, ovat juutalaisuus, ihmisyys, kansainvälisyys ja oppimaan oppiminen. Koulun juutalaiskasvatuksella tarkoitetaan kaikkea sitä opetusta, ohjausta ja asenteiden kasvatusta, joka tähtää siihen, että oppilaista tulisi juutalaisuuteensa myönteisesti suhtautuvia seurakuntansa ja kansansa jäseniä. Tähän päämäärään juutalaiskasvatus pyrkii toisaalta ns. juutalaisaineiden (uskonto, juutalaisten historia ja heprean kieli) sisältämän tiedollisen oppiaineksen avulla, toisaalta sisällyttämällä koulunkäynnin arkeen ja juhlaan toimintaa, perinteitä ja ohjelmia. Ne luovat kouluympäristöstä sellaisen, että oppilaat käytännössä jokaisena koulupäivänä noudattavat juutalaista elämäntapaa. Myös muiden kuin juutalaisaineiden opetuksessa korostetaan juutalaisia aiheita.

Koulussa oli 1970-luvun puolivälissä 50 oppilasta. 2000-luvulla oppilasmäärä nousi 113:een – noin 90 prosenttia seurakunnan oppivelvollisuusikäisistä lapsista. Koulun oppilasmäärän nousuun on vaikuttanut Israelista ja Venäjältä Suomeen tapahtunut sekä pääkaupunkiseudulle suuntautunut muuttoliike. Kotikielenään oppilaat puhuvat suomen lisäksi useita muita kieliä. Oppilaat tulevat kouluun pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Kuitenkin helsinkiläisiä oli eniten.

Koulun oppilaaksi hyväksyttävältä edellytetään, että ainakin toinen vanhemmista on Helsingin juutalaisen seurakunnan jäsen. Mikäli molemmat vanhemmat täyttävät seurakunnan jäsenyydeltä vaadittavat ehdot, heidän kummankin tulee olla Helsingin juutalaisen seurakunnan jäseniä. Lisäksi edellytetään, että ei-juutalainen oppilas kääntyy juutalaisuuteen viimeistään bar/bat mitsva-iässä ja että poika on ympärileikattu.

Yhteystiedot: Malminkatu 26, 00100 Helsinki, 09 586 03126,  www.hjyk.fi

 

Sunnuntaikoulu

Sunnuntaikoulu on tarkoitettu kaikille niille lapsille (tytöt 10 vuotta ja pojat 11 vuotta), jotka eivät käy Helsingin Juutalaista Yhteiskoulua. Sunnuntaikoulu on tarkoitettu lapsille ja heidän perheilleen. Mikäli lapsi ei käy Helsingin Juutalaista Yhteiskoulua, edellyttää seurakunta, että lapsi osallistuu ensin sunnuntaikouluopetukseen sekä sen jälkeen seurakunnan bnei mitsva -opetukseen voidaakseen suorittaa bat/bar mitsvan seurakunnan syngagogassa. Bnei mitsva -opetus on tarkoitettu myös niille lapsille, jotka käyvät seurakunnan koulua.

Opetus tapahtuu yksityisopetuksena.

Lisätietoja saa seurakunnan kansliasta:
srk@jchelsinki.fi, 09 586 0310

 

Bnei mitsva -opetus

Bnei mitsva -ikä on erittäin tärkeä ja erityinen aika juutalaisuudessa, lapsen elämässä ja hänen perheensä elämässä. Juutalaisen lain mukaan tämä tapahtuu pojan täyttäessä 13 ja tytön täyttäessä 12 vuotta. Tässä iässä heidän tulee ottaa vastuu omista teoistaan, mitsvoista. Tytöistä tulee siis bat mitsva ja pojista bar mitsva. Yhteisesti heitä kutsutaan bnei mitsva -lapsiksi.

Tämä on ikä, jolloin lapsesta tulee henkisesti täysi-ikäinen. Henkinen kypsyys tarkoittaa kykyä ymmärtää elämän vaikeudet ja merkitys. Tässä iässä tapahtuu myös paljon fyysistä kasvua ja kehitystä, eivätkä nämä muutokset, vastuun ottaminen ja henkiset muutokset, tapahdu yhdessä yössä, vaan prosessi on pitkä. Tämän takia bnei mitsva -ohjelma on erittäin tärkeä koko perheelle.

Bnei mitsva -opetukseen kuuluvat mm. seuraavat osa-alueet:
1. Minä ja ystäväni. Ryhmässä oppimista, eli oppimista interaktiivisesti muiden kanssa.
2. Minä ja perheeni. Bnei mitsva -nuorelle ja hänen perheelleen oppijakso, kuinka tuntea yhdessä juutalainen henki ja ymmärtää perheen keskeisyys juutalaisessa elämässä.
3. Minä itse. Henkilökohtainen ohjelma ja valmistautuminen seremoniaan sekä erityisten tytöille ja pojille suunnattujen mitsvojen oppimista. Lisäksi keskustelua perheen kanssa muita toivotuista aiheista.
4. Minä ja seurakuntani. Vapaaehtoistyötä sisältäen vierailuja Hoivakoti Saraan, juhlapyhien valmistelua. Bnei mitsvasta valmistuneet auttavat muita ohjaajia bnei mitsva ohjelmissa.
5. Minä ja lapseni. Tapaamisia vain vanhempien kanssa.
6. Leirit. Lapset saavat mahdollisuuden käyttää ohjelmassa oppimiaan asioita tosielämässä. He voivat kokea juutalaisen ryhmän voiman ja hengen.

Bnei mitsva -ohjelmaan kuuluu yksityistä opetusta sekä ryhmätapaamisia sekä mahdollisuuksien mukaan myös leirejä. Perheen ja kodin tuki ja yhteistyö on erittäin tärkeää tämän ohjelman aikana. Ohjelma on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä juutalaisen seurakunnan ja juutalaisen yhteiskoulun kanssa. Lapset, jotka eivät käy juutalaista koulua voivat syventyä opintoihin yksityisen opetuksen aikana.

Bnei mitsva -seremonian pitäminen Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogassa edellyttää ohjelmaan osallistumista.

Yhteystiedot: srk@jchelsinki.fi, 09 5860310

 

suomi