Seurakunta

Helsingin juutalaisen seurakunnan seurakuntakeskus sijaitsee Helsingin kantakaupungissa, Kampissa. Se muodostuu vuonna 1906 käyttöön vihitystä synagogasta sekä viereisestä seurakuntakeskuksesta, joka valmistui vuonna 1961. Seurakunta palvelee jäsentensä tarpeita lapsuudesta vanhuuden päiviin asti.

Juutalainen kulttuuritoiminta on hyvin aktiivista. Seurakunnan piirissä toimivat muun muassa Juutalainen Laulukuoro Hazamir, Judaica-kerho, heprean kielen kerho Hug Ivri, jiddishin kielen kerho Idishe Vort ja urheiluseura Makkabi. Seurakunta julkaisee myös viisi kertaa vuodessa ilmestyvää Hakehila-lehteä. Tämän lisäksi seurakunnalla on oma kirjasto, jossa on noin 4000 suomen-, ruotsin-, englannin-, jiddishin- ja hepreankielistä teosta. Seurakunnan piirissä toimii myös lukuisa määrä erilaisia yhdistyksiä, joista löydät lisätietoa näiltä sivuilta.

Pohjoismainen edustuksellinen demokratia heijastuu juutalaisen seurakunnan ohjesääntöihin. Helsingin juutalaisen seurakunnan täysi-ikäiset jäsenet valitsevat joka kolmas vuosi 32 jäsentä seurakunnanvaltuustoon, joka puolestaan nimittää seitsemästä yhdeksään jäsentä hallintoneuvostoon sekä seurakunnan muihin lautakuntiin ja johtokuntiin. Seurakunnanvaltuusto valitsee myös seurakunnan rabbiinin.

Historiaa - Juutalaiset Suomessa

Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston vuoden 2009 vuosikertomuksen mukaan Helsingin juutalaisessa seurakunnassa on 1188 ja Turun juutalaisessa seurakunnassa 119 Suomessa asuvaa jäsentä. Lisäksi seurakuntiin kuuluu n. 400 ulkomailla asuvaa henkilöä. Tämän lisäksi eri puolilla Suomea asuu toista sataa israelilaista, mutta heistä vain osa pitää yhteyttä kumpaankaan seurakuntaan.

Toiseen maailmansotaan saakka Viipurin juutalaisella seurakunnalla oli 250 jäsentä, mutta kun Neuvostoliitto valloitti tämän osan Suomea vuonna 1940, kaikki asukkaat evakuoitiin muualle Suomeen ja seurakunta lakkasi toimimasta. Kun osa näistä juutalaisista asettui asumaan Tampereelle, perustettiin sinne juutalainen seurakunta vuonna 1947. Tampereen seurakunnalla oli enimmillään 74 jäsentä ja se toimi vuoteen 1981 asti, jolloin sen toiminta loppui seurakuntalaisten poismuuton vuoksi. Seurakunnan omaisuus ja arkistot luovutettiin Helsingin juutalaiselle seurakunnalle.

Historiaa - Juutalaisen yhteisön alkutaipale

Ruotsin vallan aikana laki oikeutti juutalaisten asua vain kuningaskunnan kolmessa suurimmassa kaupungissa. Ruotsin hävittyä Venäjälle Suomen sodassa vuonna 1809 perustettiin Suomen suuriruhtinaskunta. Ruotsin yli viisisataavuotinen valta oli kuitenkin jättänyt jälkensä niin Suomen perustuslakiin kuin muuhunkin oikeusjärjestelmään, ja näin ollen juutalaisten asutuskielto jäi voimaan uudenkin vallan alla.

Suomen juutalaisten historian voidaan kuitenkin katsoa alkaneen 1800-luvun alkupuoliskolla, sillä tsaarin armeijassa palvelleet juutalaiset sotilaat, nk. kantonistit saivat Venäjän armeijalta luvan asettua Suomeen pitkän asepalveluksensa päätyttyä. Silti vielä vuonna 1889 hallitus määritteli tarkkaan juutalaisten oikeudet asua Suomen alueella. Heille annettiin vain väliaikaisia oleskelulupia puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tarkka säännöstö vuodelta 1869 rajoitti myös ammatinharjoittamista, ja juutalaiset hankkivat elantonsa käytettyjen vaatteiden kauppiaina. Myyntiä sai harjoittaa ainoastaan oman kaupungin alueella, ei kuitenkaan samoilla markkinoilla kuin muut suomalaiset.

Taistelu juutalaisten kansalaisoikeuksista aloitettiin 1870-luvulla ja lehdistössä harjoitettiin julkista keskustelua aiheesta. Muutos parempaan tapahtui vasta  Suomen itsenäistyttyä kun eduskunta tammikuun 12. päivänä 1918 hyväksyi lakiehdotuksen kansalaisoikeuksien myöntämisestä – Juutalaisista tuli tasaveroisia Suomen kansalaisia.

Historiaa - Juutalaiset itsenäisessä Suomessa

Juutalaisen väestön määrä kasvoi noin 2000 henkeen 1900-luvun alkupuolella. Pääosa uusista jäsenistä tuli Venäjältä vallankumouksen alkuvaiheessa. Monet nuoret pyrkivät opiskelemaan akateemisille aloille valmistuen juristeiksi, lääkäreiksi ja insinööreiksi. Suurin osa juutalaisista jatkoi kuitenkin edelleen vaate- ja tekstiilikaupan alalla. Osallistuminen valtakunnan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan jäi vielä marginaaliseksi.

Talvisodan aikana Suomen juutalaiset puolustivat isänmaataan siinä missä muutkin suomalaiset. Jatkosota toi mukanaan toisen maailmansodan historiaan mielenkiintoisen juonen, kun juutalaiset sotilaat taistelivat rinta rinnan Suomen liittolaisen, Natsi-Saksan sotilaiden kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Näin esimerkiksi Neuvostoliiton vastaisella rintamalla oli juutalaisten sotilaiden rukousteltta aivan saksalaisten silmien alla. Saksan voimakkaasta painostuksesta huolimatta Suomen hallitus kieltäytyi rikkomasta millään tavalla juutalaisen vähemmistönsä kansalaisoikeuksia.

Israelin valtion itsenäistyminen vuonna 1948 herätti Suomen juutalaisten kiinnostuksen. Suomesta lähti vapaaehtoisia sotilaita Israeliin, ja toisaalta Suomen valtio avusti Israelia aselahjoituksin. Nämä suomalaiset juutalaiset vapaaehtoiset muodostivat juutalaisen yhteisön jäsenmäärään nähden maailman suurimman vapaaehtoisten joukon verrattuna muuhun juutalaiseen diasporaan.

Historiaa - Juutalaiset suomalaisessa yhteiskunnassa

Voitaisiin ehkä väittää että Suomen juutalainen yhteisö, jossa on vain 1600 jäsentä, olisi viiden miljoonan asukkaan Suomessa pelkkä kuriositeetti eikä varsinainen vähemmistöryhmä. Molemmat seurakunnat kykenevät kuitenkin niukkoihin voimavaroihinsa nähden ylläpitämään varsin hyvin organisoitua juutalaista sosiaalista ja kasvatuksellista toimintaa. Molempien seurakuntien jäsenet asuvat eri puolilla suur-Helsinkiä tai -Turkua, ja seurakuntien toiminta on keskittynyt näiden kaupunkien keskuksiin.

Suomen juutalaiset ovat integroituneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Pieni osa vanhemmasta sukupolvesta on yhä yksityisyrittäjiä ja kauppiaita, mutta enemmistö nuoremmasta sukupolvesta on erilaisten ammattien harjoittajia tai työskentelee akateemisilla aloilla. Suomen eduskunnassa on yksi juutalainen kansanedustaja, ja jotkut tunnetut tiedemiehet, taiteilijat, kirjailijat ja julkisuuden henkilöt ovat myös juutalaisia.

Juutalaisten nopeasti lisääntynyt sodanjälkeinen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on johtanut seka-avioliittojen yhä kasvavaan määrään – toinen puoliso on juutalainen ja toinen ei. Vaikka tällainen kehitys osaltaan nopeuttaa Suomen juutalaisten assimiloitumista, se on kuitenkin nykyään hidasta erään mielenkiintoisen ilmiön vuoksi: useat seka-avioliittojen ei-juutalaiset puolisot ovat kääntyneet juutalaisuuteen juutalaisen lain Halachan mukaan ja toisaalta suurin osa seka-avioliittoperheistä laittaa lapsensa juutalaiseen päiväkotiin ja kouluun.

Suomen juutalaisyhteisö on muodostanut melko homogeenisen ryhmän, koska sekä sisäinen että ulkoinen muuttoliike on ollut varsin vähäistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana tilanne on kuitenkin merkittävästi muuttunut etenkin Helsingin juutalaisen seurakunnan osalta. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa pääasiassa entisen Neuvostoliiton alueelta ja Israelista tapahtuneen muuttoliikkeen seurauksena. Kuvaavaa myös on, että yhteisön jäsenet ovat maallistuneet yksityiselämässään, mutta säilyttäneet perinteet seurakuntatoiminnassa.

Jumalanpalveluksissa sekä Helsingin että Turun synagogissa noudatetaan ortodoksista liettualaista mallia. Sellaiset perinteiset juhlat kuin sairasapuyhdistys Chevra Bikur Cholimin Simchat Beit Ha'Shoeva ja hautausyhdistys Chevra Kadishan Seudat Tet Vav Kislev ovat lähes kadonneet Itä-Euroopan juutalaisten seurakuntien tuhoutuessa holokaustissa. Suomen juutalainen yhteisö, joka kuin ihmeen kaupalla selvisi hengissä holokaustista, ylläpitää yhä näitä kauniita juutalaisia perinteitä.

Historiaa - Suomen juutalaiset yhteistyössä maailmalla

Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry. on Suomen juutalaisten kansallinen edustuselin, jonka hallintoneuvostossa on yhdeksän jäsentä, kuusi Helsingistä ja kolme Turusta. Keskusneuvosto edustaa Suomen juutalaisia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Keskusneuvosto on mm. The World Jewish Congressin ja European Jewish Congressin jäsen.

Suomen juutalaiset pitävät yllä vanhoja suhteitaan muihin juutalaisiin seurakuntiin Pohjoismaissa. Baltian juutalaisen seurakunnan kanssa suhteet olivat kiinteät ja hyvät toisen maailmansodan alkuun asti. Viimeaikaiset poliittiset muutokset ovat mahdollistaneet suhteiden uudelleensolmimisen Baltian ja Suomen juutalaisten välillä. Tämä alueellinen kehitys ja seurakunnan jäsenmäärän kasvu viime vuosina lähinnä Venäjältä ja Israelista tulleiden juutalaisten liittyessä seurakuntaan ovat kumpikin rohkaisevia ja positiivia merkkejä seurakunnalle, joka pyrkii ylläpitämään elävää juutalaisuutta Euroopan pohjoisimmassa kolkassa.

Yhdistykset

Helsingin juutalaisen seurakunnan toimintaa on aina leimannut sen parissa toimivien yhdistysten moninaisuus. Kulttuurin ja vapaa-ajan harrastusten lisäksi ihmisten sosiaaliset tarpeet huomioidaan ja seurakunnan piirissä toimiikin runsaasti erilaisia hyväntekeväisyysyhdistyksiä. Perinteitä vaalitaan edelleen niin seurakunnan nuorimpien kuin vanhimpienkin tarpeet huomioiden

Yhteystiedot

E-mail: This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it

Helsingin Juutalainen seurakunta
Malminkatu 26
00100 Helsinki

Kanslia auki arkisin klo 9-16

Puh. 09 586 0310
Fax. 09 694 8916